[Kittiäinen on tätä hahmoa suunnitellut nyt liian pitkään.. pakko viimeinkin toteuttaa haaveilut!
Ps. Olen siis Kittyh, mutta unohdin lokkautua sisään enkä jaksa enää alkaa kopioimaan ja liittämään ja odottamaan sisään kirjautumista tämän hitaan romun kanssa.]
Nimi: Maranwe Kielikorva Telemnar.
Kutsumanimi: Maranwe.
Salanimi (info luonteessa): Marabella.
Ikä: 56.
Siviilisääty: Leskeksi jäänyt piraatti.
Ammatti: Piraatti.
Pituus/Paino: 176/62
Muuta mainittavaa: On CP-vammainen. Vain kädet toimivat. Käyttää rullatuolia ja apulaisneitoaan, Camillaa.
Luonne:
(pakko testata tuota Aidan kertomistyyliä
)
"Ai että Maranwe, hänestäkö minun pitää kertoa? No, sen vain osaan näin aluksi sanoa, että hänestä riittää juttua kerrottavaksi ihan tämän päivän loppuun saakka! Mistäs aloittaisin, no aloitetaampa tarina ihan alusta..
Olin aloittelemassa piraatin hommia kuuluisalla kapteeni Vaahtopään aluksella, Ingwellä. Ingwe oli suuri laiva, se sai nököttää satamassa rauhassa. Ei kukaan uskaltanut siihen kajota. Kapteeni Vaahtopään vaimo, Maranwe tarvitsi avukseen jotakuta ja tajusin, että pääsisin sillälailla helposti suosioon ja mukaan laivan miehistöön. Otin siis homman.
Maranwella on taipumus olla hyvin käskevä, mutta silti hän on jotenkin herttainen ja rakastettava. Mutta todellinen juoruava akka hän on aina ollut! Hänen kanssaan on ollut helppo jutella, hän soluttautuu joukkoon kuin joukkoon ja aloittaa keskustelun. Useimmiten hän kertoo vain itsestään, mutta niinhän ihmisillä on taipumuksena tehdä. Hän oli aikoinaan ennen kova merimies, loikki kahden kepin kanssa pitkin sun poikin. Heh, tällä mammalla onkin kunnon käsivoimat! Kuitenkin hän 20 vuotiaana alkoi jo olla täynnä jatkuvaa loikkimista ja hän päätyi rullatuoliin. Ja minusta tuli hänen avustajansa. Onhan rullatuoli laivassa vaikea, mutta jotenkin Maranwe on aina ollut mukana hengessä! Miehensä Vaahtpään kuoleman jälkeen hän on ollut merellä jatkuvasti laivan miehistön mukana. Hän opetti perämiehen hoitamaan ohjaamisen, sillä rullatuolin raahaaminen komentosillalle ja takaisin oli sellainen urakka.
Suurimmaksi osakseen Maranwe kuitenkin aina selviytyi yksin, nykyään hän tarvitsee jo vähä enemmän apua kun kädet temppuilevat.
Kaikki päivät Maranwe viettää yleensä soitellessa harppua. Omassa hytissään kaikessa rauhassa. Ja joskus hän laulaa mukana. Tosin, älkää kertoko hänelle, hänellä ei ole yhtään sävelkorvaa ja silloin miehistö pitelee korvistaan kiinni. Silloin on aina rauhaisaa, kun Maranwe opettelee kieliä. Siksi hän on saanut lisänimen Kielikorva. Hän osaa varmasti 10 erilaista kieltä, jotkut niistä saattavat olla jopa kuolleita, kuka tietää.. Edes minulle, luotetuimmalle ystävälleen, hän ei ole kertonut mitä mystisiä kieliä hän osaakaan puhua. Mutta näistä kielistä on aina ollut paljon hyötyä, kun olemme saapuneet jonnekin satamaan, on Maranwe osannut selittää keitä he ovat ja mistä he ovat. Ja Maranwella onkin loistavat puhujanlahjat! Vallan mainiot! Kuulisittepa vain! Hän on hyvä taivuttelemaan! Uskomattoman hyvin hän saa ihmiset alistumaan tahtoonsa. En tiedä, mistä se johtuu. Jotkut kertovat huhua, että hän olisi kuulemma niiden piraattien sukulainen, jotka aikoinaan tänne meritaikuuden toivat. Mutta minä en sellaiseen hölynpölyyn usko. Maranwe on yksinkertaisesti niin loistava, minä todellakin jumaloin häntä!
Entäpä hänen käyttämänsä salanimi? Hän käyttää sitä aina Andartassa, sillä siellä hänet tunnetaan rikoksista, joita hän miehensä kanssa nuoruudessa teki. Lähinnä ryöstöksiä, ei niin mitään tappamista tai sellaista. Kaupungilla kulkiessaan hän peittää kasvonsa huivilla "uskontonsa puolesta" ja esiintyy vanhana Marabellana, Amalthaena kalakauppiaan vaimona. Ja jotenkin hän on saanut kalakauppias Kovanaaman suostumaan kertomaan tälläistä huhua. Mutta mikäs siinä, kiitos kuuluu jälleen puhujanlahkoille.
Maranwe on todella elämänhaluinen. Hän uskoo jumalattareen ja hänellä on positiivinen elämänasenne. Jotenkin hän on tuntunut paljon vapautuneemmalta miehensä kuoleman jälkeen, kun on saanut itse huoltaa laivaa ja itseään. Toisille ihmisille hän on hyvin ystävällinen ja hänen seurassaan viihtyy kuka tahansa. Itse madame väittää vahvasti olevansa piraatti, mutta minusta se on typerää, sillä voisimpa nyt mennä laukomaan ääneen, että vain merimies hän on. Seilailee pitkin meriä ja tuo mukanaan joskus joitakin rikkauksia. Olemme kiertäneet Andartan monesti ympäri ja varmasti nousseet jokaisessa mahdollisessa satamassa maihin. Mutta usein viivymme vain päivän-kaksi kohteessamme, sitten palaamme kotiin. Maranwe on saanut meille laivapaikan satamasta aivan Kuninkaanpoukamasta, joten emme viitsi raahautua aina mitättömään tönöön kaupungille vaan perjaatteessa asumme laivassa. Laiva on hyvin siisti, laudat hohtavat puhtaudestaan ja miehistöllä on aina puhtaimpansa päällä. Kuten sanoin, minä palvon madamea, mutta varmasti myös moni muu miehistössä on sitä mieltä. Vaikka hän näyttääkin vähän hassulta löpsöine jalkoineen, hän on erittäin miellyttävä ihminen.
Madamella on myös sellainen vamma, että hänen kasvonsa näyttävät hieman omistuisilta. Kummallisesti alalauka on tavallaan surkastunut, vetäytynyt sisään. Leuka puuttuu kokonaan ja hänen suunsa on jatkuvasti auki. Heivät mahdu kunnolla suuhun, vaan tunkevat sieltä ulos. Ne ovat aina näkyvillä. Lisäksi toinen silmä on puhjennut joskus madamen nuoruudessa, kun tämä meikkaili ystävänsä kanssa. Tuntemattomat saattavat nauraakin tälle, mutta me olemme tottuneet. Madame on muutenkin vähän erikoinen, hänellä on kaikenmaailman allergioita, ja sitten tämä cp-vammaisuus ja vielä kasvojen erikoinen kehitys. No, piraattiverta. Mitäs muuta tässä enää voisi sanoa."
- Maranwe Telemnarista kertoi hänen palvelijattarensa/ystävättärensä Camilla.
Ulkonäkö:
Maranwella on cp-vamma, joten hänen jalkansa eivät toimi. Kädet toimivat, ja sen takia Maranwe eteneekin ketterästi pyörätuolinsa kanssa. Hän pukeutuu yleensä mustaan pitkään asusteeseen ja letitetyt hiuksensa hän sitoo nutturalle ja piilottaa ne valkoisen huivin alle suojaan.
Kopioitu luonteesta: "Madamella on myös sellainen vamma, että hänen kasvonsa näyttävät hieman omistuisilta. Kummallisesti alalauka on tavallaan surkastunut, vetäytynyt sisään. Leuka puuttuu kokonaan ja hänen suunsa on jatkuvasti auki. Heivät mahdu kunnolla suuhun, vaan tunkevat sieltä ulos. Ne ovat aina näkyvillä. Lisäksi toinen silmä on puhjennut joskus madamen nuoruudessa, kun tämä meikkaili ystävänsä kanssa. Tuntemattomat saattavat nauraakin tälle, mutta me olemme tottuneet. Madame on muutenkin vähän erikoinen, hänellä on kaikenmaailman allergioita, ja sitten tämä cp-vammaisuus ja vielä kasvojen erikoinen kehitys. No, piraattiverta. Mitäs muuta tässä enää voisi sanoa."
Iho on tummahko, joten kyseessä on varmasti etelänkanslainen. Silmät ovat myös ruskeat, hiukset lähes mustat. Seassa on kyllä niitä harmaitakin, mutta ne kuuluvat elämään jo tuossa iässä. Suu on yleensä hymyssä tai sitten se selittää kuuleville korville jotakin.
Kädet ovat pitkät, luonto näköjään on korjannut jalattomuuden pitkillä käsillä, onneksi niin.
Menneisyys:
"Menneisyydessä ei ole mitään niin kaameaa, etteikö hän sitä uskaltaisin kertoa. Minulle hän kertoo aina vanhoista kunnon ajoista, joten ehkä tämä kaikki sitten oli normaalia 60 vuotta sitten.
Oman kertomansa mukaan Maranwe syntyi joskun loppuvuodesta. Vanhemmat kuitenkin hyläksivät lapsensa huomatessaan tämän monet erilaiset ongelmat. Lapsi adoptoitiin Íorin valtakunnassa asuvaan Telemnarin perheeseen. Koska Maranwen todellista sukunimeä ei tiedetty, se nimettiin uuden perheen mukaan. Se osattiin kuitenkin jo silloin, että jotakin yhteyttä lapsella selvästi oli merirosvoihin.
Nuorena Maranwe eleli itsekseen soitellen ja laulaen, hän ei piitannut opiskeluista ja oli nuorena hyvin sisäänpäin kääntynyt. Kunnes eräänä päivänä istuskellessaan laiturilla hän putosi veteen. Vielä silloin ei hän osannut uida ja hukkuminen oli todella lähellä. Kuitenkin hän pelastui, omien sanojensa mukaan hän muistaa kuinka aalto tarttui häneen hennoilla käsivarsillaan ja kuljetti rantaan saakka. Silloin hän tiesi kutsumuksensa, hänen oli päästävä merille.
Hän aloitti harjoittelemaan miekkailua, ja siinä samassa menetti silmänsäkin. Mutta hän kuitenkin harjoitteli ja harjoitteli, kunnes täytty 18 ja päätti lähteä merille. Hän rakastui suunnattomasti ex-perämies Vaahtpäähän ja koska kapteeni oli hyvä mies, hän päätti ottaa neidon mukaan. Onneksi näin, yleensä nainen laivassa tuotti epäonnea, eikö näin ollut? Kapteeni ei ollut silloin sitä viellä ymmärtänyt, mutta kun laiva joutui karille heti seuraavalla viikolla, hän alkoi uskoa tuohon taruun. Kapteeni vaati Maranwea poistumaan ja jättämään laivan. Kuitenkaan Vaahtopää ei tähän suostunut. Hän myrkytti kapteenin ja kapinoitsi itsensä kapteeni Vaahtopääksi. Näin Maranwe sai jäädä.
Muutama vuosi vieri ja madame halusi avukseen jonkun. Silloin minä astuin kuvoihin. Muistan, miten madame näki painajaisia ja kun hän heräsi, hän kertoi kamalia painajaisia Vaahtopäästä. Kun nämä riipaisevat unet jatkuivat vuosia, eikä amdame saanut hyvin nukuttua, päätin itse, että asialle tuli tehdä jotakin. Vaahtopää joutui kummalliseen onnettomuuteen itsekin, hän vahingossa putosi laidan yli ja hukkui, koska ei osannut uida. Maranwe suri miestään hetken, mutta löysi myös valoisan puolen. Jo silloin miehistö oli ihastunut Maranween ja hänet määrättiin heti kapteeniksi, he eivät uskoneet epäonnen johtuvat tästä naisesta. Maranwesta tuli hyvä kapteeni. Jotenkin kaikki rötöstelyt vähenivät vuosi vuodelta ja nyt laiva on perjaatteessa eräänlainen seilailulaiva. Madame on aina ollut hyvin seikkailunhaluinen ja haluaa kokea uusia asioita. "
-Camilla
Muuta:
Maranwe todellisuudessa omistaa meritaikuutta. Hän on piraattien jälkeläinen ja tämä taikuus asuu hänessä vahvana. Pelkällä katseella Maranwe saa tahtonsa läpi. Uhriin iskee suunnaton kunnioituksen tunne ja Maranwe saa aina tahtonsa läpi. Siinä salaisuus mahtaviin puhujanlahjoihin.
Palvelijatyttö Camilla on peleissä mukana myös. Lyhyet tiedot:
Nimi: Camilla Kuunkyynel Gernil.
Kutsumanimi: Camilla.
Ikä: 30 vuotta.
Siviilisääty: Naimaton.
Ammatti: Maranwen apulainen, merimies.
Luonne: Camilla on melko ujo, ei avaudu yleensä muille kuin Maranwelle. Kukaan muu ei tunne Camillaa niin hyvin. Camilla ei ole kova juoruamaan ja ei pidäkään emäntänsä typeristä juoruista, joita hän mieluusti levittelee. Yleensä "lasi on puoliksi tyhjä", eli negatiivinen asenne lähes jokaiseen asiaan. Ei kokeile mieluusti mitään uutta.
Ulkonäkö; Pukeutuu roosan väriseen mekkoon, johon kuuluu valkoinen esiliina. Pitkät vaaleat hiukset, vaalea iho ja siniset silmät.
Menneisyys: Syntyi Amalthaen ruhtinaskunnassa. On auttanut Maranwea 24 vuotta.
